X
Loading...
Ei hakutuloksia
Sisältö
Henkilöt
{ page.post_title }
{ page.titteli }
{ page.sahkoposti }
{ page.puhelinnumero }

i-to-i -käyttöliittymiä ei ole tarkoitettu kaikille

Insinöörin suunnittelema käyttöliittymä on käsite, jolla kuvataan usein vähän ulkoisesti kömpelöä, rumaa, monimutkaista tai peruskäyttäjälle muuten hankalaa tuotetta. Mutta tarvitseeko ihan jokaisen ohjelmiston olla niin helppokäyttöinen, että kuka tahansa kadullakulkija saa sen haltuunsa viidessä minuutissa? Pitääkö kaikkien järjestelmien olla niin silmiä hivelevän hyvännäköisiä, että tekstikenttää käyttäessä on vain huokailtava ihastuneena? Ei tietenkään.

Hankaluus ei aina tarkoita tehottomuutta

Monet ammattilaisten käyttämät järjestelmät voivat olla ensi katsomalta hankalan näköisiä ja silti todella tehokkaita käyttää, kunhan ne oppii. Vaikka uuden käyttäjän perehdyttämiseen menisi aikaa, voi monimutkaisuus joissain tapauksissa olla hyvinkin perusteltua. Olennaista onkin keskittyä siihen, keitä ovat juuri tämän ohjelmiston käyttäjät, mikä on heidän työskentelynsä kannalta kriittistä.

Työn parissa ahkeroivalla tärkeintä hyvin usein on se, että ohjelmistolla saa tehtyä sen asian mitä pitääkin. Joillain ohjelmistoilla saattaa olla vaikkapa kymmenkunta käyttäjää koko maailmassa. Silloin ei välttämättä haittaa, jos visuaalinen ilme ei ole kaikilta osin viimeisen päälle hiottu tai käytön tehokas oppiminen vaatii aluksi kouluttautumista ja ohjelmiston ominaisuuksiin perehtymistä. Oppimisvaiheen jälkeen käytön tulee olla tehokasta ja hyvä sovellus taipuu kaikkiin niihin asioihin, mitä sillä halutaan tehdä.

Hyvän käyttöliittymän suunnittelun periaatteita

Kun insinööri suunnittelee insinöörille, saadaan ”i-to-i” –käyttöliittymä, jossa esim. turvallisuus voi olla erityisen tärkeää – käyttäjä sietää toistuvia varmennuskysymyksiä paremmin silloin, kun kyse on oikeasti kriittisistä asioista. Virhetilanteiden sieto tai mahdollisuus perua tehdyt valinnat ovat usein myös prioriteettilistan kärjessä.

Toimintojen piilottaminen valikkojen tai näppäinkomentojen taakse on asia, joka yleensä tekee ohjelmistoista hämmentäviä käyttää. Hyvän suunnittelun periaate on se, että käyttäjällä tulisi olla näkyvissä kaikki se informaatio mitä hän tarvitsee – ja mieluiten ei mitään siinä tilanteessa turhaa ja ylimääräistä. Tämä periaate on hyvä ohjenuora kaikessa suunnittelussa. Mutta toisaalta tehokäyttäjän toimintoja on hyvä piilottaa silloin, kun sama näkymä on tarjolla peruskäyttäjälle.

Suunnitteluun tulisi vaikuttaa myös se, kuinka usein ohjelmistoa käytetään. Kerran kuukaudessa käytössä olevat asiat ehtivät unohtumaan. Toisaalta jos usein joutuu tekemään jotain, joka aina kestää hiukan liian kauan, saadaan vuositasolla heitettyä hukkaan aikamoinen määrä työtunteja. Tässä täytyykin miettiä myös kustannustehokkuutta: kuinka paljon aikaa ja rahaa kannattaa käyttää jonkin toiminnon helppokäyttöisyyden viilaamiseen ja toteuttamiseen? Jos toimintoa käyttää kymmenkunta käyttäjää kerran vuodessa eikä se ole kovin kriittinen, ei viilausta kannata tehdä yhtä paljon kuin useita kertoja päivässä hyödynnettävän ominaisuuden hiomiseen.

Sovelluksen termistökin voi olla joissain tapauksissa hepreaa ulkopuolisille ja kuitenkin juuri oikein valittu oikealle kohderyhmälle. Toimialan, ammattikunnan tai vaikka yrityksen oma käytössä oleva kieli on hyvä hyödyntää myös käyttöliittymässä. Sekavia tilanteita syntyy, jos termistö on suunniteltu nimenomaan insinööreille ja loppukäyttäjät ovatkin taustaltaan jotain ihan muuta.

Toki insinöörejäkin on hellitty valtavalla määrällä helppokäyttöisiä ja hyvännäköisiä applikaatioita. Kun vapaa-aikana on tottunut käyttämään helposti omaksuttavia sovelluksia ja mobiilipalveluita, vaaditaan työelämässäkin helppokäyttöisiä ohjelmistoja. Ja näin sen pitää mennäkin. En todellakaan tarkoita, että jokaisen pitäisi käyttää työaikaansa vaikkapa hankalan matkalaskuohjelmiston tai joustamattoman tuntikirjanpitojärjestelmän parissa. Olennaista on oikeaan kohderyhmään osuminen: samastakin ohjelmistosta suuret käyttäjämassat voivat kaivata helppokäyttöistä sovellusta, kun taas taustatyötä tekevälle tärkeintä voi olla sovelluksen skaalautuvuus erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin, vaikka kaikki elementit eivät ihan esteettisesti näytölle asettuisikaan.

Vaikka paljon puhutaan myös työnteon pelillistämisestä, ei ihan kaiken tarvitse olla pelkkää kauneutta ja hauskuutta. Kyllä työnteko saa välillä olla vähän tylsääkin rutistusta, kunhan työt saadaan tehtyä tehokkaasti. Silloin kun insinööri suunnittelee insinöörille, voi parhaimmillaan syntyä huikeita i-to-i -käyttöliittymiä, jotka nostavat työnteon ihan uudelle tasolle. Insinöörin suunnittelema käyttöliittymä voi käsitteenä kuvata myös hurjan positiivisia juttuja: uusia innovaatioita, luotettavuutta, skaalautuvuutta ja käytön sujuvuutta.

Suvi Melakoski

KIRJOITTANUT

Suvi Melakoski

Director, Marketing and Brand

etunimi.sukunimi@eatech.fi
+358 400 878 256

Suvi Melakoski on ihmistieteitä, markkinointia ja yritysviestintää opiskellut ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri. Hänellä on pitkä kokemus sekä kuluttajasovellusten että ammattilaisten käyttöön tarkoitettujen web- ja mobiilipalveluiden kehittämisestä. Suvia innostaa erityisesti selvittää, mitkä kaikki muut tekijät varsinaisen käyttöliittymän lisäksi vaikuttavat käyttäjäkokemukseen. Eatechin markkinointi- ja brändijohtajana Suvi tarkastelee ohjelmistoliiketoimintaa monesta eri näkökulmasta.

Suvi Melakoski