X
Loading...
Ei hakutuloksia
Sisältö
Henkilöt
{ page.post_title }
{ page.titteli }
{ page.sahkoposti }
{ page.puhelinnumero }

Mitä enemmän jaat, sitä enemmän saat – osaamista ei kannata pitää vain itsellä

Muistan lapsena kuulleeni aikuisten keskustelun siitä, miten päin tulisi ulko-oven yläpuolelle kiinnitettävä hevosenkenkä ripustaa. Toinen oli sitä mieltä, että U-kirjaimen tapaan ripustaminen olisi oikein. Näin ei onni pääse valumaan ulos talosta vaan pysyy itsellä. Toinen taas oli sitä mieltä, että kenkä pitää kiinnittää sakarat alaspäin juuri siksi, että onnea riittäisi ja jakautuisi muillekin. Hymyssä suin käyty filosofinen keskustelu jäi mieleeni todella vahvasti – joitain asioita todellakin kannattaa jakaa.

Tämä keskustelu tuli mieleeni myöhemmin, kun opiskeluaikana Tampereen teknillisellä yliopistolla lainasin signaalinkäsittelyn muistiinpanojani toisessa yliopistossa opiskelevalle kollegalle. Hän kysyi, kuinka paljon haluan rahaa. Olin aivan ihmeissäni: meillä oli ihan normaalia jakaa omat muistiinpanot kaverille, joka ei itse ollut päässyt paikalle syystä tai toisesta. Miksi se olisi minulta pois? Jälkikäteen olen ymmärtänyt, että kyse oli paljolti tamperelaisten teekkareiden yhteisöllisyydestä ja sitoutumisesta. Meillä ei ollut sisäistä kilpailuasetelmaa, vaan kavereita autettiin aina silloin kun tarve oli, ja omat resurssit riittivät. Järjestettiin myös monenlaisia opintopiirejä ja pohdittiin yhdessä vastauksia vanhoihin tenttikysymyksiin, jotka nekin olivat monilla kursseilla kaikkien saatavilla. Sama yhteishenki ja yhteispeli on onneksi siirtynyt moniin työpaikkoihin.

Hevosenkengästä valuvan onnen lisäksi vastaavasti käy työhyvinvoinnille ja kaikelle sille osaamiselle, mitä työyhteisössä on. Jos yrityksessä on ajauduttu tiukkaan sisäiseen kilpailuasetelmaan, haluaa jokainen pitää kiinni vain omasta onnestaan ja osaamisestaan. Muille ei riitä jaettavaksi, kun pelätään oman aseman tai työpaikan puolesta. Kaikki pyrkivät pitämän kiinni vain omista oikeuksista ja eduista. Silloin ei toimita tiimin tai työyhteisön hyväksi.

Jos taas työpaikalla vallitsee sellainen henki, että hevosenkenkä voidaan ripustaa sakarat alaspäin, niin onnea ja hyvinvointia riittää kaikille. Jos yksi osaa jotain mitä muut eivät, voi tämä opettaa asian kaikille kiinnostuneille. Työtovereita neuvotaan, autetaan ja kannustetaan. Jokaisella on mahdollisuus pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan ja on ihan hyväksyttävää esimerkiksi pitää pieni jumppatauko keskellä työpäivää – kaikki kyllä tajuavat, että loppupelissä se lisää työtehoa.

Työnantaja voi tukea hyvinvointia ja osaamisen kehittämistä monin eri tavoin

Kuuluuko tämä asia yksilöiden vai työnantajan vastuulle? Molemmille! Työnantaja voi tarjota otolliset puitteet hyvinvoinnille ja osaamisen kehittämiselle. Esimerkiksi tarjoamalla sosiaalitilat, jotka innostavat keskusteluun ja työpaikan sisäiseen verkostoitumiseen sen sijaan, että jokainen hakee pikaisesti kahvikupin oman työpisteen ääreen. Voidaan kannustaa erilaisten oppimistilaisuuksien järjestämiseen: esimerkiksi Eatechilla voi kuka tahansa jakaa tietämystä muille järjestämällä työpajan, johon saadaan tilat, evästä ja työaikaa tietyissä puitteissa. Työnantaja voi tsempata kaikkia seuraamaan kiinnostavia seminaareja, koulutuksia ja webinaareja, joihin voi osallistua ainakin osittain työajalla – eritoten jos lupautuu jälkikäteen jakamaan oppimaansa muillekin. Kirjatilauksia voidaan tehdä tarpeen mukaan jne. Työpaikan kulttuurin on oltava kouluttautumiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen mahdollistava.

Työntekijä antaa oman panostuksensa olemalla aktiivinen

Sitten taas yksilön vastuulla on olla aktiivinen ja osallistua näihin työpajoihin, päivittää omaa osaamistaan, seurata keskusteluja. Oman osaamisen kehittäminen ja jakaminen ei koske kuitenkaan pelkästään teknistä tietotaitoa, esimerkiksi uusia ohjelmointikieliä ja tekniikoita. Oman osaamisen kehittäminen vaatii sitoutumista ja oivaltamista, sitä, että välittää. Että puuttuu asiaan, jos huomaa jonkun asian olevan rempallaan, tai että jonkun asian voisi tehdä paremmin. Että mikään asia ei ole ”jonkun toisen ongelma”, vaan kaikki ovat meidän, työyhteisön ongelmia, joita voidaan yhdessä ratkaista.

Mitä tämä kaikki sitten tuo meille? Kannattaako rahallinen investointi henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin? Lyhyellä tähtäimellä voi olla hankala osoittaa kaikki hyöty tiukoin numeroin. Kuitenkaan nykymaailmassa ei pärjää, jos ei oppiminen ole jatkuvaa. Myöskään hyvät ihmiset ja tuore osaaminen eivät pysy talossa, jos ei anneta mahdollisuuksia kehittyä ammatillisesti ja huolehtia myös omasta jaksamisesta. Juhlapuheissa korostetaan henkilökunnan tärkeyttä yrityksille, mutta ainakaan ohjelmistoalalla tätä ei ole varaa jättää juhlapuheiden varaan. Eatechin avokonttorissa osaamisen ja työhyvinvoinnin hevosenkenkä roikkuisi ehdottomasti sakarat alaspäin.

Suvi Melakoski

KIRJOITTANUT

Suvi Melakoski

Director, Marketing and Brand

etunimi.sukunimi@eatech.fi
+358 400 878 256

Suvi Melakoski on ihmistieteitä, markkinointia ja yritysviestintää opiskellut ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri. Hänellä on pitkä kokemus sekä kuluttajasovellusten että ammattilaisten käyttöön tarkoitettujen web- ja mobiilipalveluiden kehittämisestä. Suvia innostaa erityisesti selvittää, mitkä kaikki muut tekijät varsinaisen käyttöliittymän lisäksi vaikuttavat käyttäjäkokemukseen. Eatechin markkinointi- ja brändijohtajana Suvi tarkastelee ohjelmistoliiketoimintaa monesta eri näkökulmasta.

Suvi Melakoski