X
Loading...
Ei hakutuloksia
Sisältö
Henkilöt
{ page.post_title }
{ page.titteli }
{ page.sahkoposti }
{ page.puhelinnumero }

Miten rakentaa pilvipalvelu? Pilvimarkkinoiden kolme jättiä

Edellisessä postauksessani kirjotin pilvipalveluiden luonteesta ja siitä miksi yhä useammat yritykset haluavat rakentaa palvelunsa pilveen. Mitä konkreettisia eroja on palvelun pyörittämisessä pilvessä esimerkiksi oman palvelimen tai ns. webhotellin sijasta. Samanlaisia virtuaalikoneitahan ne sielläkin ovat, vai…?

Amazon, Microsoft, Google – kolme pilvijättiä

Kun tämän pohdinnan jälkeen on päädytty rakentamaan pilvipalvelu, herää kysymys paikasta. Markkinoilla on tällä hetkellä 3 isoa toimijaa, jotka dominoivat pilvimarkkinoita: Amazon, Microsoft ja Google. Pienempien toimijoiden on vaikea kilpailla näitä jättejä vastaan, sillä ”hyperscale”-luokassa, termi jolla näitä monesti kuvaillaan, pilvipalveluita on halvempi tarjota ja palveluiden kehittämiseen pystytään investoimaan enemmän. Pilvessähän on viimekädessä kyse juuri palvelusta, joka ostetaan ulkopuoliselta taholta. Tällöin monesti ratkaisee se, miten monipuolisia palveluita on saatavilla sovelluskehityksen tueksi ja kuinka paljon niiden varaan rakennetun ympäristön pyörittäminen maksaa.

Resepti pilviajanpioneereilla on ollut varsin yksinkertainen: hyödynnetään oma osaaminen massiivisen infrastruktuurin ja skaalautuvien palveluiden rakentamisessa ja tarjotaan sitä palveluina muille. Kun ensimmäiset uteliaat tutustuvat palveluvalikoimaan ja toteuttavat sillä varovaisesti ensimmäisiä palveluitaan, käytetään näiltä saadut rahat ympäristön kehittämiseen. Ensinnäkin tuodaan enemmän enterprise-tason ominaisuuksia, jolloin saadaan lisättyä kiinnostusta. Toiseksi investoidaan konesaleihin, jolloin yksittäisen palvelimen suhteellinen kustannus pienenee. Mitä suuremmissa määrin tätä tehdään, sitä enemmän kulut laskevat, tuotot nousevat. Ja kun kaikki saatu raha käytetään pilviympäristön kehittämiseen, muodostuu kierre, joka jatkuu tänäkin päivänä. Tähän kelkkaan on melko vaikea hypätä, ellei ole ollut ajoissa liikkeellä.

Amazon aloitti pilviajan

Amazon käytännössä aloitti pilviajan vuonna 2006 ja on markkinajohtaja edelleen sen ansiosta, että sai toimia ensimmäiset vuodet yksin. Microsoft oli varovaisesti tutkaillut mahdollisuuksia aikaisemmin, mutta kokivat bisneksen liian isona riskinä on-premises -markkinoilleen, eivätkä siksi lähteneet aikaisemmin kehittämään omaa pilviympäristöään. Tämä tapahtui vasta kun Amazon AWS muodostui merkittäväksi uhaksi Microsoftin palvelinsovellusten markkinoille, kuten Windows Serverille ja SQL Serverille. Käytännössä tämä pakotti yrityksen mukaan kilpailuun – neljä vuotta myöhemmin.

Googlen pilvi onnistui käytännössä vasta vuoden 2013 uudelleenbrändäyksen jälkeen saamaan tuulta alleen ja haalimaan ensimmäisiä merkittävimpiä asiakkaita, kuten Coca-Colan ja Best Buy:n. Microsoftilla tätä ongelmaa ei ole ollut hyvien kumppanuuksiensa ja asiakkaidensa ansiosta. Heidän palvelinsovelluksilla on ollut merkittävä markkinaosuus erityisesti suuryritysten joukossa ja tätä Microsoft on osannut käyttää erittäin taitavasti hyödyksi – samoin kuin monipuolista sovelluskehitysekosysteemiään. Osittain he ovat tehneet tämän tarjoamalla monipuolisia hybridiratkaisuita, joilla jo käytössä olevat Microsoftin teknologiat on helposti siirrettävissä Azureen ja käytettävissä muiden rinnalla. Osittain esimerkiksi vaikkapa toimisto-ohjelmistopaketti Officen pilviversion avulla. Kun Office 365 käyttöönoton myötä yrityksen käyttäjähakemisto on jo siirretty Azureen, on myyjien hyvä houkutella sen kautta muihinkin palveluihin, joihin AAD kytkeytyy saumattomasti.

Pilvipalvelu: Azuren valttikortti on avoimuus

Mutta kenties merkittävin Azuren valttikortti, jonka avulla he tekivät niin näyttävän esiinmarssin ja nousivat haastamaan Amazonia, on täydellinen suunnanmuutos suhtautumisessa aikaisemmin kilpailevina nähtyihin teknologioihin. Microsoftin pilvi on ollut alusta lähtien niin avoin, kuin tällaisen markkinayritykseltä tuotteelta voisi odottaa. Azure-osaston silloinen johtaja Satya Nadella on tuonut saman kulttuurin kaikkeen muuhunkin Microsoftin tekemiseen toimitusjohtajaksi siirtyessään. He julkaisevat lukuisia tuotteitaan avoimena lähdekoodina, käyttävät avoimen lähdekoodin teknologioita ja kehittävät palveluitaan käyttäjien toiveiden mukaisesti. Vielä viime vuosikymmenellä olisin hieraissut silmiäni kahdesti, mikäli lukisin jostain, että Microsoftin pilvi olisi kaikista avoin. Eikä pelkästään avoin, vaan tilanne on jopa se, että osa palveluista tuotetaan ensin kilpailijoiden teknologioille, mikäli sille on suurempi kysyntä. Esimerkiksi Application Insigths SDK tuli saataville Javalle ennen .Net:ia. Tai että suurin pöhinä App Servicesin ympärillä liittyy tällä hetkellä Linux-alustaan, Docker tukeen ja Java/PHP ym. työkaluihin. Eikä pidä myöskään unohtaa, että Azuren verkkoinfrastruktuuri on osittain rakennettu Linuxin päälle ja se on myös käyttöjärjestelmä kolmasosalle siellä pyörivistä virtuaalikoneista. Kaiken tämän ansiosta moni yritys uskaltautuu Microsoftin pilviasiakkaaksi. Se ei sido heitä mihinkään teknologiaan ja kehittäjät saavat käyttää niitä työkaluja, mitä haluavat. Samaa ei valitettavasti voi sanoa kilpailijoista.

Oikea alusta tarpeen mukaan

Kaikilla pilvialustoilla on kuitenkin omat erottautumisalueensa ja viimekädessä projektin tarpeet ja kustannustehokkuus ratkaisevat pelin. PaaS-palvelut, joista kirjoitan seuraavassa blogiviestissäni enemmän, tekevät Microsoft Azuresta mielenkiintoisimman vaihtoehdon moneen tarkoitukseen. Amazon AWS tunnetaan ensisijaisesti IaaS -palveluntarjoajana, vaikkakin ovat erityisesti viime aikoina yrittäneet panostaa PaaS-palveluihin enemmän ja pärjätä Azuren kotikentällä. Microsoft Azure lähti liikkeelle juuri PaaS-palveluilla ja onkin saavuttanut Gartnerin mukaan markkinajohtajan aseman niissä. Tämän jälkeen Azure on laajentanut myös IaaS -palveluihin, ykkösprioriteetin ollessa edelleen kuitenkin korkeamman tason palveluissa, kuten hyperskaalautuvassa Service Fabricissa, koneoppimisessa, tai vaikkapa Azure Cognitive Servicesin kuvan, äänen tai tekstin tunnistus- ja tuottamispalveluissa. Tällaisten avulla ohjelmistoyritykset pystyvät rakentamaan entistäkin monipuolisempia sovelluksia nopeammin, halvemmin ja helpommin – ja siksi ne ovat äärimmäisen kiinnostavia.

Lisää pilvipalveluista

Lue myös Juhan blogisarjan edellinen kirjoitus: Pilviympäristöillä paljon etuja ohjelmistokehityksessä – yleiskatsaus pilvipalveluihin

Juha Hankkila

KIRJOITTANUT

Juha Hankkila

Software Architect

Juha Hankkila on Eatechin todellinen Windows guru ja koodauspuolen virtuoosi. Juhaa voisi luonnehtia pelinrakentajaksi ja hankalienkin paikkojen ratkaisijaksi, sillä tämä kaveri ratkaisee ongelman kuin ongelman.

Juha Hankkila