X
Loading...
Ei hakutuloksia
Sisältö
Henkilöt
{ page.post_title }
{ page.titteli }
{ page.sahkoposti }
{ page.puhelinnumero }

Sitä saa mitä tilaa - Ketterä vai kiinteähintainen ohjelmistoprojekti?

Keskustellessamme asiakkaidemme tai paremminkin kumppaneidemme kanssa, esiin nousee usein kysymys: Miksi ohjelmistoprojekti kannattaa toteuttaa tuntipohjaisesti kuin kiinteähintaisessa projektissa tiedetään kustannukset etukäteen?

Eikös se näin mene, että yllätyksiä, muutoksia ja tarpeiden tarkennuksia ei koskaan tapahdu ohjelmistoprojektien aikana? Eikö?

Ajattelin hieman avata tarinaa, jonka perusteella yleensä päädymme kuitenkin ketterään, tuntipohjaiseen malliin.

1. Pitkät ja kestävät suhteet, kumppanuus ja luottamus

Kiinteähintaisilla ohjelmistoprojekteilla voidaan myös koukuttaa asiakas. Tehdään houkutteleva tarjous ja luvataan kaikki mahdollinen. Lopputuloksena voi usein olla se, että asiakkaan kädet sidotaan myös jatkohankkeisiin. ”Vain me saamme tehdä jatkokehitystä” -tyyppisesti ja hinta karkaa käsistä. Tämä ei luo luottamusta, mutta pitkän asiakassuhteen sillä varmasti saa aikaiseksi.

Saman asian voi tehdä myös ketterästi, jolloin asiakkaalla on vapaus valita tulevaisuudessa ohjelmistonsa jatkokehittäjä omien tarpeiden mukaisesti. Toki, kun luottamus hankitaan projektin aikana, niin miksi vaihtaa toimittajaa?

2. Jätä luovuudelle tilaa, älä tapa lopputulosta heti alkuun

Luovuus, itsenäinen ajattelu ja yhteisten ajatusten löytyminen on tärkeää ohjelmistoprojektin onnistumiselle. Miksi tappaa luovuus (tai luovahulluus) jo sopimuksen tekohetkellä? Käsiä sidotaan, koska kiinteää määrittelyä luetaan kuin piru raamattua. Vaikka ohjelmiston määrittely olisikin väärin, niin sitä on noudatettava, koska muuten päädytään maksamaan pahimmassa tapauksessa sakkoja. Eikö olisi kannattavaa keskustella asiasta yhdessä ja muuttaa suunnitelmaa ketterästi, jos se on järkevää?

Yhteinen tavoite pitää olla paperilla, mutta jokainen siihen liittyvä pilkku ja piste ei.

3. Hinta ja riskit

Usein kuvitellaan, että hanke on riskitön ja kustannuksien osalta selkeä, tehtäessä kiinteähintainen ohjelmistoprojekti. Mutta entäpä sitten, kun huomataan, että joku asia on määritelty alkuperäiseen dokumenttiin väärin tai todetaankin, ettei joku ominaisuus kuulukaan scopeen? Mennään mahdollisesti muutoshallinnan kautta ja lisäkustannuksille on tilausta. Varoittavia esimerkkejä on paljon ja niistä saa lukea jatkuvasti eri lehtien palstoilta. Kaikki julkisuushan oli hyvästä?

Kiinteähintaisessa ohjelmistoprojektissa on myös sellainen käsite kuin riskilisä. Tämä varmasti vaihtelee ohjelmiston toimittajasta ja projektista riippuen, mutta uskallanpa väittää, että kaikilla on jonkinlainen menettelytapa olemassa.

4. Ikuisesti yhdessä, väärästä syystä?

Usein kuulee ja lukee kauhutarinoita ohjelmistoprojekteista, jotka venyvät ja venyvät. Projektien aloitus viivästyy, kun pieniä yksityiskohtia hierotaan kuntoon. Kaikkea ei kuitenkaan osata ennustaa: maailma muuttuu ympärillämme jatkuvasti.

”Ikuisesti yhdessä” voidaan siis käsittää useammalta kantilta. Toisille se tarkoittaa loputonta yksityiskohtien hieromista, lakimiesarmeijan käyttämistä eri oikeusasteissa, ikuista taistelua. Ohjelmistoprojektiahan voisi verrata myös parisuhteeseen. Jos ohjelmiston toimittaja ja tilaaja ovat liian erilaisia, kannattaa asiasta keskustella. Aina asiat eivät ratkea puhumalla. Kokeilepa vaihtaa ohjelmiston toimittajaa, jonka kanssa olet jo naimisissa (kiinteähintaisessa projektissa).

Me Eatechillä kehitämme ja parannamme solmittua kumppanuutta yhteistyöllä. Usein tähän päädytään juuri luottamuksen ja ketterän, tuntipohjaisen mallin kautta.

Arvoisa nykyinen ja tuleva kumppani, tehdäänkö ohjelmistoprojekteja yhdessä?

Toni Kokkonen

KIRJOITTANUT

Toni Kokkonen

Chief Commercial Officer

etunimi.sukunimi@eatech.fi
+358 40 591 0390

Toni Kokkonen on yksi Eatechin perustajista ja vastaa Eatechin myynnistä ja markkinoinnista. Toni on koulutukseltaan tietotekniikan diplomi-insinööri ja toiminut koko uransa ajan ohjelmistoliiketoiminnan parissa.

Toni Kokkonen